Hannele Mikaela Taivassalo: Nälkä (Svulten). Teos & Schildts & Söderströms, 2013.
Tartuin kirjaan autuaan tietämättönä sen sisällöstä tai tyylistä. En ollut aiemmin lukenut Taivassaloa, mutta ystäväni olivat hänen tuotantoaan kehuneet. Kansi vaikutti mielestäni tyylitellyn vanhanaikaiselta, jopa suomalaiskansalliselta, enkä huomannut pilkistäviä torahampaita ennen kuin olin lukenut kirjaa jo hyvän matkaa, joten sisältö pääsi todellakin yllättämään minut.
Nälkä kertoo 1700-luvun lopun Tukholmassa elävästä Jorunnista, joka aloittaa rakkaussuhteen naimisissa olevan miehen kanssa. Mies on jäämäisillään kiinni maanpetturuudesta ja pakenemaisillaan Ruotsista Suomeen, kun viimeisenä yhteisenä yönään Jorunnin kanssa he kohtaavat salaperäisen muukalaisen ja Jorunnin elämä muuttuu peruuttamattomasti.
Olen lukenut vampyyrikirjallisuutta jonkun verran ennenkin ja nauttinut True Blood -tv-sarjasta, mutta Nälkä on mielestäni jotain uudenlaista. Kirjan teemat ovat hyvin aikuisia ja kuvaus kaunistelematonta. Taivassalon kieli on hyvin runollista, ajoittain jopa muodoltaankin, ja se yhdistettynä kuvattujen tapahtumien raakuuteen luo kirjaan erikoisen kontrastin. Omaan makuuni kirjassa kuitenkin mässäillään Jorunnin ikuisella verenjanolla vähän turhan paljon. Se valitettavasti vaikutti lukunautintooni, vaikka kirjan vakavat teemat, kosto, ikuisen elämän mielettömyys ja ihmisyys, olivatkin mielenkiintoisia ja hyvin käsiteltyjä.
"Tämä on ikuista nälkää, ja siinä
kaikki on
turhuutta."
Franz Kafka: Muodonmuutos & Rangaistussiirtolassa. 1915 & 1919. Otava, 2007
En lukenut Kafkaa ensimmäistä kertaa, mutta kauhun mestarin taidokkuus yllätti silti! Muodonmuutos sai kaikessa lyhykäisyydessäänkin minussa aikaan kaikenlaisia tunteita: inhoa, epäuskoa, empatiaa, kauhua. Klassikkotarina Gregor Samsan heräämisestä syöpäläisenä eräänä aamuna tulee niin lähelle lukijaa, että alkaa ajatella sen olevan mahdollista itselleenkin - hyvää materiaalia painajaisuniin. Tarina on kerrottu realistisen arkisesti ja Gregorin läheisten reaktiot ovat luontevia tutkielmia ihmismieleen, ja kaikki tämä lisää itse tarinan kauheutta. Loistava, hyytävä novelli!
Rangaistussiirtolassa pysyttelee vähän kauempana päähenkilöistään, eikä siksi vedonnut minuun lukijana ihan Muodonmuutoksen tavoin. Teloituskonetta rangaistussiirtolassa käyttävästä miehestä ja ulkopuolisesta tarkastajasta kertova tarina on karu kuvaus julmuuteen turtumisesta. Nerokkaan kauhea novelli tämäkin.
