Näytetään tekstit, joissa on tunniste Helen Waris. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Helen Waris. Näytä kaikki tekstit

lauantai 26. tammikuuta 2013

Helena Waris: Talviverinen



Helena Waris: Talviverinen. Otava, 2013

Tammikuun kotimaisena luin uunituoreen Helena Wariksen fantasiatrilogian kolmannen osan Talviverinen. Olen lukenut myös sarjan aiemmat osat Uniin piirretyn polun sekä Sudenlapset. Luen fantasiaa verrattain vähän, vaikka Taru Sormusten Herrasta onkin mielestäni yksi kaikkien aikojen teoksista. Olen kuitenkin pitänyt suomalaista mytologiaa ja fantasiaelementtejä yhdistelevistä kirjoista kuten Mila Teräksen Pimeän taivaan killasta ja Jenny Kangasvuon Sudenverestä.

Pari vuotta sitten lukemani Uniin piirretty polku teki minuun suuren vaikutuksen. Kieli ja tunnelma olivat suomalaisista mytologioista ammentavia ja fantasiaelementit tuntuivat luontevasti kuuluvan tähän maailmaan. En pitänyt Sudenlapsista enää ihan niin paljon, mutta tartuin innoissani Talviveriseen heti, kun se tuli ulottuvilleni.

En omista trilogian aiempia osia ja jännitin alkua lukiessani, muistaisinko riittävästi jo tapahtuneista asioista ja henkilöistä pystyäkseni nivomaan tarinan yhteen, loppuhuipennukseensa. Kirja toimi kuitenkin hyvin myös yksittäisenä tarinana ja yllätyksekseni sijoittuikin aikaan ennen kahta sarjan aiempaa osaa päättäen lopussa niidenkin tarinat. Nautin edelleen Wariksen kauniista kielestä ja taustalla vaikuttavasta mytologiasta, vaikka tarina olikin hyvin tummasävyinen. Päähenkilö Troi ei ollut helpoimpia samaistuttavia hahmoja sarjasta ja huomasin välillä kyseenalaistavani hänen tekojaan ja ratkaisujaan. Sarjan päätöskohtauksesta pidin, joskin toivoin, että olisin muistanut paremmin trilogian aiemmat osat. Kaiken kaikkiaan kuitenkin kelpo päätös hienolle ja ansaitusti palkitulle kotimaiselle fantasiasarjalle!